10.11.2014

Lost

Tiivistetty kuvaus viimeisestä parista viikosta

Kykenemättömyys edes itkeä
Kaiken ahdistuksen pakkautuminen sisälle
Sanan 'ilo' merkityksen unohtaminen
Tarkalleenottaen kykenemättömyys kokea yhtään mitään tunteita paitsi ahdistusta
Ahdistus
Ahdistus
Ahdistus
Ahdistus siitä, kun mikään tunnu miltään
siitä, etten enää edes pelkäis tappaa itteeni
Viiltelyä, enkä jaksa edes olla pettynyt itseeni
Veljen itkuinen puhelu sen mokattua kännissä ja vaikka rakastan sitä niin paljon, mua ei kiinnosta, ei paskaakaan, en vaan jaksa
Kivuttomien itsemurhakeinojen googlaaminen. Ihan vaan unelmointimielessä
Viiltelyä taas, eikä se edes auta niin paljoa kuin ennen
Unettomat yöt
Ahdistus
Ahdistus
Ahdistus
Ahdistus, joka valvoo vierellä yön, istuu olkapäällä koulupäivät ja pitää kädestä kun ahdistaa ahdistuksen loppumattomuus
Kivuttomien itsemurhakeinojen googlauksen vaihtuminen niiden googlaamiseen, jotka tosiaan olis mahdollisia toteuttaa
Unettomat yöt punnitessa sitä, kuinka moni jäisi kaipaamaan jos oikeasti ottaisin ja lähtisin
Arpien huomaaminen pikkusiskon ranteissa
sen tajuaminen että olin se roolimalli 
ja oleminen liian väsynyt välittämään
Elämänhalun kuihtuminen päivä päivältä
Sillalla seisomista arvioiden, riittäisikö pudotusmatka hengenlähtöön
Hypärin viettäminen harhaillen ulkona, kun koululla ei viitsi itkeä
Kävelyllä mahdollisimman monen toteutettavissa olevan itsemurhakeinon keksiminen
Epätoivo
Ahdistus
Väsyminen elämään
Liiallinen väsymys edes vihaamaan peilikuvaa vaikka se näyttää entistä rumemmalta
Viimeisten toivonrippeiden menettäminen siitä, että mikään muuttuisi koskaan paremmaksi
Epäilys siitä, onko sittenkään Jumalaa
Yksinäisyys, vaikka kaikkialla ympärillä on ihmisiä jotka kutsuvat itseään ystäviksesi
Pelko siitä, että saatan elää kahdeksankymmenvuotiaaksi
Kaipuu pois, kauas pois, niin kauas ettei paluuta ole, vaikka itsemurha olisikin itsekästä
Totaalinen eksyminen 
Sen rukoileminen, että sairastuisin vakavasti eikä täältä tarvitsisi lähteä oman käden kautta

Miksi oi miksi rakastan liikaa ihmisiä ympärilläni
Niin paljon etten pysty heidän takiaan lähtemään vaikka haluaisin

Ei kommentteja: